Kaksi sanaa kerrallaan

Kuten hyvin tiedetään, on tänään kulunut kunnioitettava määrä kaikkea kuviteltavissa olevaa ihmiskäden valmistamaa tietotaitoa ja inhimillisiä uhrauksia jotakuinkin siedettävän lopputuloksen saavuttamiseksi. "Jokainen tekee ainoastaan sen mihin kykenee tai sitten syödään omenoita". Nämä sanat jaettiin lehdistötiedotteena jokaisen kunnan väestönsuojassa harjoituksen päätteeksi.

Kuntalaiset hurrasivat raivokkaasti, koska nimenomaan omenat nostattivat veden - mikäli näin oikein - tulvarajan tuntumaan, mutta koska kaikki eivät ymmärtäneet tilanteen vaarallisuutta, he huuhtoutuivat omenasoseen mukana avo-ojiin ja toiseen todellisuuteen.

Talousalueemme kehitys takapajulaisuuden surkeudesta kohti heikompia saamattoman velttouden nuhjuisia aspekteja päättyy tähän. Tulevaisuudessa nimittäin siirrymme puolukoihin, kuten yleisesti pektiinipiireissä tiedetään. Marjat pintakäsitellään ja kiehautetaan nestemäisessä typessä. Liekitys tapahtuu 16-venttiilisessä, paineistetussa betonikuutiossa merinäköalalla ja tammiparkettilattialla. Puolukka-ateria nautitaan virrenveisuun jälkeen kunnallishallintoa ylistäen.

Variksenmarjojen avulla saatanaa palvovat närpiöläiset kiihkovegaanit saavat niellyksi ne teurasjätteet, kaadetut hautakivet ja perheraamatut, jotka olivat jääneet helluntaiseurakuntalaisilta rankemman kaatumistreenin peruuntumisen vuoksi jääkaappiin pilaantumaan. Rituaaliaterian jälkeen normaalin kettuvegaanin arkipäivä jatkuu vaihtoehtoapostolin agitaatiosaarnoja takaperin ja päälläseisten päntäten.

Mitä tulee suorituksen tekniseen tasoon, ei Närpiössä usein ole nähty näin perusteellisen amatöörimäistä ruumiinhallintaa.