maanantaina, elokuuta 08, 2011

Rakennuksen lyhyin sivu

on kohtisuorassa sitä vastaan joka voi pelastaa kokonaisen kaupungin, joka runteli pahiten maailmanlopun kauhukuvia, jossa professori muistelee asukkaiden kohtaloa.

Jotta seudulle voisi tulla taas asumaan, ei voi olla kohtisuoraan 1600 ihmistä vastaan, tutkitaan kolmiulotteisen mallin vyöryttävää kivivyöryä - ei se mittään tiedä, vaikka tehdään laboratoriossa siitä pienoismalli. Kalkkikivi halkeilee, mutta pysyy koossa rajussakin järistyksessä. Neljä kuukautta sitten 10 metrin paksuinen kerros mutaa ja kiviä peitti hautautuneet kaupungit. Tällä tavoin syntyneitä järistysjärviä kutsutaan seitsemän peikon sormiksi.

Elektroniset säteet alkavat pian elämän ja kuoleman keskinäisen vuoropuhelun rankkasateessa jossa on kiviä ja muuta ainesta mukana. Kouruun lasketaan vettä ja järistysjärvet voivat olla vaarassa. Säästytään kuitenkin maanvyörymiltä, joita seurataan voimalaitospadoilla. Ne tuottavat sähköä teräsbetonista valettuun seinämään, jonka alla maa vajosi yli metrin.

Matkalla vuorelle tutkitaan johtolankoja ja mekanismeja järistyksen syille. Siirros repi kaupungissa työntötuen ja sen poikkeavan muodon, jossa maa liikkui seitsemän metriä. Ei se yllättänyt ketään. Pato ei kuitenkaann murtunut, vaikka kiistanalainen teoria oli ihmisten toimintaa ja maanjäristyksiä vastaan. Missä on kadonnut, pehmeä kampiakseli? Itseään takaperin hinkkaamassa, pyöreässä kumisessa kotelossa.