Järkytys.

Niin juuri. Olen onnistunut kadottamaan täytelyijykynän, joka on välttämätön päivittäisten piirrosten tekemiseen. Nyt ei piirrosta siis tule, pistän hätäratkaisuna kännykameran kuvan, joka on otettu joitakin päiviä sitten laiturin päästä. Pitkään jatkuneet sateet ovat nostaneet järviveden pintaa. Nyt epäluuloinen ihmettelee, mihin oikein tarvitsen täytelyijykynää, piirroksenihan ovat selvästi tehdyt kapisella tietokoneohjelmalla. Niin niinm mutta... Voisin perustella pitkäänkin, alkaen vaikkapa Kolumbuksen löytöretkistä. Voisin tehdä selkoa öljynjalostuksen puolitoistavuosisataisesta historiasta... sanotaan nyt vain lyhyesti se, että piirustelen aamulla ja iltapäivisin lyijykynällä paperille ja työpaikan seinävanereihin. Näin ajatus kypsyy ja on sujuvasti toteutettavissa kulloisenkin tietokoneen piirto-ohjelmalla. Olen ajatellut siirtyä hiplaripuhelinpiirtämiseen, mutta laitteen hankkiminen on vielä vaiheessa. En aivan suinpäin tykkää rynnätä iipposen tahi iipatin omistajaksi, kun sellaisia myyntiin laitetaan. Ne on kuulemma nää äpplen lelut sellasia, että kun sellasen hankkii, aina neekeriukkoa kaatuu jossain kongonmutkassa. että jospa sinnittelis vielä vanhalla kapisella nokialaisella ja wacoomin bamboolla... Jos minä lotossa voittaisin, en minä mitään tekisi. Avaruuteen tietenkin vois lentää, mutta lennän minä muutenkin. Ensi yönä orion ja andromeda, seulaset, väinämöisen liivate ja iso karhu.