maanantaina, tammikuuta 23, 2006

Ajatuksia presidentinvaalien vaiheilta

Meillä täällä pohjanmaalla ollahan yritteliäitä. Omilla ollaan totuttu toimeen tuleen. Viimesen parinkymmenen vuoden ajan kun meillä on ollu sosialisti valtakunnan ruorikopissa tuulia haistelemaas ja läpi karikoitten luovimas, on menny paremmin kuin koskahan. Olemme erinomaisen tyytyväisiä tähän Tarjaan. Eihän se hääppösen näkönen ole, mutta jämerät sillä on otteet. Sanon mä muuten sen, että tosta kun ruvetahan muijan ulukonäköö vyötärön alapuolelta tarkastelemahan, niin eipä niistä näkymistä juuri missikisoja saata järjestää. Oli Tanja tai Tarja, soon yks vtunkarvan väli, miltä pöksyys näyttää. Soon tykkänään muut aistit kun määrittää naisen oleellisimman olemuspuolen. Jokku puhhuu notta se olis Manun pitäny ottaa ryssiltä Karjala, mutta kyllä meilä tykätähän notta sotimalla sen saivat. Pitäkööt hyvänään, takapihan kaatopaikkaa se tiämmä, Imatralta Syvärille, hitonko kiima sinne menemähän.


Meidän ammattiosastossa ollaan lailla päätetty ja määrätty että jokainen äänestää Halosta. Olen erilainen duunari. Äänestän pahvi-Saulia. Jos kerran saa valita, ottaisin Tanjan kumisena, Saulin pahvisena. Tarja unohdetaan.

Ajattelin näissä vaaleissa olla huilituurissa. Vaikuttais siltä, että tossa "maan Nisä/maan Isä" -valinnassa ollaan menty vaarallisen paljon viihteen puolelle. Kun kerran valtakunnan kiiltokuvapaikalle haetaan löysäposkista lööppisolistia, niin otetaan suoraan joku uutisvuotajista. Mieluiten sellainen, joka valitsee vessapaikat tarpeen mukaan - eikä turhia jää pähkäilemään "ladies-genttelmen"-kylttejä. Sitähän se, tää pressanvalkkaus, yhtä ulkosynnyttimien paskan puljaamista. Päästäis jo suksi-olumppialaisiin ja tuoreisiin dopingkäryihin!