Kesänovelli (sanoja kaksittain)

Esa heräsi auringon valon puutteeseen. Kylmyys, tuo tervetullut elintarvikkeiden säilyttäjä! Kuitenkin teltassa oli samanaikaisesti kylmäsavustettua valaanrasvaa ja graavisuolattua lämmikettä etsiviä sademetsän eliöitä. "Saatana!", parkaisi Pasi, Esan pikkuveli edellisestä seka-avioliitosta ihmisapinan ja frankensteinjekyllin suomenajokoiranartun kanssa. Ei siis ollut mitenkään tavatonta se, että käpyrauhasen vastaväitteistä piittaamatta Pasin maanisdepressiiviset huomautukset sukulaissuhteen yksityiskohdista ilmenivät tahattomina naurunpärskähdyksinä ja harkittuna umpimielisyytenä.

Kuivuus oli tuhonnut viestiyhteydet aivoihin, jotka Esalla sijaitsivat eriskummallisella, kolmion muotoisella tarjottimella tuuhean ja runsaslajisen geenimaljan reunalla. Pasin hermojärjestelmässä välittäjäaineena toimi mustikkakiisseliä muistuttava syfiilinen juutalaisraivo. Keskustelu satonäkymistä hebreankielisin lausein loppui väkivaltaisesti mutageenisen tukoksen aiheuttamaan mielenhäiriöön.

"Nyt tarvitaan järeitä aseita", uhosi Esa. Pasin mielestä asia hoituisi hienotunteisemmin niin, että unohdetaan iltapäivän kahvihetki siksi kunnes tuoretta vehnästä pieraistaan kehiin. Mikäli nisua puhutellaan ystävällisesti, voidaan saavuttaa oikeus toiseen vessassa käyntiin. Mustikkatäytteisen karhuntassun aiheuttama ripuli on seurausta leivonnaisen valmistustavasta, jokseenkin harmittomasta, runsaasta pieneliökannasta pintaan nousseen vaahtoavan hiivan sylkemistä eritteistä.

Esaa ärsytti kaikkialle tunkeutuva voimakas ulvonta. Teltan äänieristys massiivisine teräsbetonikuorineen hilseili kuin paksuniskaisen piikatytön hämmästyttävän liukas, käytössä kulunut vitsivarasto. Pölyä kulkeutui Esan karvalakissa tien suuntaisesti kohti valomerkittyä baaria, joka tunnettiin euraasialaisten tulitaukopaikkaajien raivoisana nopanheittopaikkana.

*