maanantaina, toukokuuta 18, 2009

Hajamietteitä äkisti...


Nythän siis todellakin on niin, että lähestyttäessä tasoristeystä tulee vauhtia hiljentää ja tarkkailla risteävän tien liikennettä äärimmäisen huolellisesti.

Pistä sinä nitro kitalakeen ja paina kaasua. Pumppaa Pumppaa Pumppaa!

Minullehan ei noin sanota. Olen suuren laitoksen johtaja, armeijassa saanut upseerikoulutuksen ja minulla on henkilöstöjohtamisen diplomi. Useat senssipalvelut kiittelevät seuranpitotaitojani. Minua on pyydetty luennoimaan parisuhdeasioista aina ulkomaita myöten.

Kohonneilla kolesteroliarvoillako saadaan noin maukkaat oksennusraidat jopa niaskapuolelle selkää. Taas on sessioita pidetty, pohjustettu kermatoffeeaterioita jäätelöpöydän herkuilla. Eikö mitään rajaa! Tanan moppipäät! Afrikassa ihmisiä kuolee nälkään. Täällä nää vegaanit vetää spiidiä ja pameja ja jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle, joka toimii - kuinkas muuten - krematoriona.

Mä en nyt pysyny tossa mukana alkuunkaan. Helteiset kevätsäät laittoivat minut tekemään löytöjä. Varastosta radiolinjan kampanjatakki. Karheasti kosanderia ja rantsulle grillaan. Viikon päästä maksa vinkuu ambulanssia katkolle.

Tää räjähti nyt. Liikaa porukkaa. Älkää tulko tänne enää koskaan. Minulle ei kuulu mitään. Ei näy mitään. En ole rannoille. En ole rinnoilla. En ole metsissä, en soilla; En kallioilla kukkuloilla.

Kivat ittelles, kevät.