Herkkää, gwejjöö...

Olen elämäni aikana oppinut käsittelemään kohtaamani muutokset vertauskuvallisesti... tiedättehän raamattutarinat neitseellisestä sikiämisestä, vedenpaisumuksesta etc... Mutta viimeaikoina karumpi wkönö on tullut tylyllä tavalla tutuksi: Hitaanpuoleinen ymmärryksen lisääntyminen viestittää: Enää ei vertauskuvat auta, senkin irya! Sun mahikset on menny, edessäsi avautuneita portteja suljetaan... Vain se viimeinen jätetään raolleen. Niin se vaan on. Että tästä revitään rb'oy' loppumatkalle...

Olen gwejjö ja varmasti epävarma. Vahva. Voimakas. Syntynyt häpeämään, j'år'.