lauantaina, huhtikuuta 30, 2011

Laitetaan siihen ja pistetään ovi kiinni.

Selvä, ota sellanen tuulenpitävä takki. Niinpä tietenkin. Siellon aikamoinen huju. Joo. Sanoin, että paras tuliainen on se kun tulet elävänä takaisin. Mutta sopuleita on syytä varoa. Suosittelisin teippaamaan lahkeet saappaisiin. Ratsupiiska ja jalkajousi.

Sitä minäkin. Haluan vielä tähdentää, että olen aina pitänyt Arto Paasilinnaa yhtenä aikamme parhaimpana sananikkarina. Ei väliä minkälaisen pölkyn ottaa käsittelyyn, muutaman sadan sivun verran veistelyä ja niinpä on jälleen oivallinen tarviskalu valmis. Lusikk. Minä sanon Lusikka. Lusikka ja kuppi. Katso ripaskaa tanssivaa norsua. Saslikin mahorkat! Ja kaikki maailman asiat asettuvan komeasti kohdalleen! Entä sopuli? Yrität mennä huomaamatta ohi, se kyllä äläkän nostaa..

Kun kaulapussin nauhaan laittaa vaikka vain ohuen metallivaijerin, on ryöstäjälle yllätys kun hihna ei niinvain napsahdakaan poikki. Tehhään sitten niin. Johan tässä on aikoja. Siitä huolimatta että teukan mainitaan polttaneen sahoja ja tulleen henkselit paukkuen helluntailaisten herätyskokouksesta, ei voi kuin ihailla hänen suorasukaista tapaansa niputtaa mamut muslimit eeuut molokin hornaan. Ja sitten pakollinen sopulitiedotus: Kevätjäillä tuuli kuljettaa naavatuppoa... Vielä mitä. Se on sopuli, joka yrittää kiireesti kulkureitillesi, valmiina iskemään vesikauhuiset taltat monoon. Turha yrittää kierrellä kaarrella väistää jallittaa - salamana se nappaa ranteen! ai niin, ai että sattuu...

Pitäis vissiin varautua kesän myräköihin ja naulita kotoisen kukkenheimin seiniin ja kat6torakenteisiin tukia pönkkiä vahvikkeita. Kaikki sopulit menevät länteen. Siis natoon. Siellä leipä leveämpi, siellä valpur valoisampi.