Siten.

Minä olen piirtänyt vain läppäärin kosketusnäytöllä. Ei oo ollunna piirustustikkuja tai -keppejä minkäänlaisia. IPhoonen ostin ja se on tosi etevä ja kätevä, vaikka onkin kauhistuttavasti halpatuontimaissa aliravitulla riisitautisella ja vääräsäärisellä lapsityövoimallä tehty laite. IPatti himoittaisi seuraavaksi hankkia. Sitten ei tarvitsisi naita helvetin isoja perseveeseitä, jotka ovat elintasomaissa hyvinruokitulla terveillä ja suorasäärisellä aikuistyövoimalla tehtyjä laitteita.

Marraskuussa tulemme Saarijärvelle, käymme katsomassa äitiäni sairaalassa ja näemme toivottavasti sinutkin siinä samalla. Mutta pitäis varmasti hankkia semmonen piirustustaso, semmone Vakommin laite vai mikä se nyt on. Piirtäminen, kirjuuttaminen ja soittaminen on kivaa.

Kävimme tänään Marin siskon Katrin isomman tyttären Elsan - hauskasti hänellä on sama etunimi kuin äidilläni - viisivuotispäivillä ja kivaa oli. Sai nukkeja ja monenlaisia leluja ja lahjoitti minulle itse tekemänsä kortin joka olikin tosi hieno - tosin teksteistä ei saanut yhtään selvää, mutta sisältö oli se ttärkein siinä tekstissä. Söimme raksuja ja riksuja, suklaata ja keksejä, karjalanpiirakoita ja keltaista limpparia.

Orman Jukka sanoi että minun pitäisi kirjoittaa kirja kokemuksistani. Niin kai pitäisi, mutta en minä oikein viitsisi. Mieluummin piirrän pässejä kuvia, tai sitten vaihtoehtoisesti vähemmän pässejä.

En minäkään jaksa nyt piirtää joten liitän tähän valokuvan kaksipäisestä vasikasta. Miksi? Koska se nyt vain ensiksi lopsahti mieleen, tunki tajuntaan, kiertyi kalloon, kapsahti ajatuksiin. Mitäköhän varten se seisoo tuollaisilla piikeillä, vaikeasti, en ymmärrä.