Talven selviytymistarina. pari virkettä kerralla.
( Tarinat yleensä alkavat tällä tavalla. Katotaas mihin nyt päädytään? )
Irene pieraisi tanakasti. Huoneilmaan vapautui hiukkasia, jotka lasertulostimen päästöjen kanssa maustoivat sämpylätaikinaa hienovaraisesti. Lapsia nauratti. Irene lisäsi taikinaan kourallisen leseitä ja auringonkukansiemeniä. Hiivaamisen jälkeen hän antoi koneen sekoittaa taikinaa vielä viiden minuutin ajan, kiepautti sämpyläaineet kulhoon, jonka peitti puhtaalla pellavaliinalla. Loikoiltuaan vartin sohvalla hän päätti tilata TV-shopista "BLACK STALLONE" -vaginantäyttäjän. Lapsille Irene hankki "Vibro Action" -tärinävyön joka polttaa rasvaa ja poistaa selluliittia sekä teräsrunkoisen "Orbitrek Platinum" -kuntolaitteen.
"Musta piste keskellä lumivyöryä on lumeenhautautva laskettelija... tuossa on surffaaja, aallon sisältä syöksyy nälkäinen hai ja nappaa lainelautailijan aamiaisekseen... poliisi on pysäyttänyt rikollisen, pakoauton ovi aukeaa ja ammunta alkaa välittömästi... JIM-kanava pakottaa katsomaan ja unohtamaan... APUA! Sämpylät palaa!"
Palavien leivonnaisten tiheä savu pian täytti keittiön. Jos mahdollista, haju asunnossa oli entistäkin pahempi. Lapset yskivät. Koira ulvoi kauhuissaan. Mutta television ohjelma jatkui...
Ajankohtaisohjelmassa asiantutija ihmettelee, mihin parin sukupolven kuluttua kaikki raakapuu käytetään kun paperin kulutus maailmalla romahtaa. Urheiluohjelmassa ammattihiihtäjä avautuu: "Kausi on vasta alussa, mutta mä en millään enää jaksais. Taidan tehdä kaisat, pääsee pois tästä rääkistä..." Poliisiruudussa esitellään kattavasti etälamaannuttimen käyttöä. Mistähän sellaisen voisi tilata?
Etälamaannuttimen voi tilata paikallisen palo- ja pelastusviranomaisen tyyppihyväksynnän saaneelta asekaupan katumyyjältä. Lamaannuttimen toimintasäde on jännitteen tehosta riippuen 0,5 - 55,0 kilometriä. Lamaannuttimessa on kolme osastoitua palopeltiä ja se on tarvittaessa sähkötoiminen. Sijoituspaikkana on useimmiten hätäpoistumistiekäytävän ulostuloluukku.
Seinälle hankittuun videoteokseen ilmaantui eloa. Rauhallisen sydämenlyönnin rytmikäs jyske täytti huoneen. Kuva zoomasi kohti transistoriradiota! Kuin harrastelijakuvaajia pilkatakseen kamera löysikin yllättävän horjahduksen saattelemana radion vierestä tekstin: "Etälamaannuttimia meiltä". Irene pieraisi jälleen, lapset tirskuivat.
Irene keräsi kuumat ja palaneet sämpylät suureen koriin. Lapset saivat kumpikin kaksi ja koira kolme. Itse Irene ei niitä ottanut. Lasten silmät pullistuivat niitä syödessä päästä ja koira tukehtui tuskallisesti. Kaikilla oli hyvä mieli.
"Kaikki puolueet valehtelee", huusi Irene torin laidalla jakaessaan sämpylöitään köyhille, työttömille ja muille vammaisille. "Olithan sä itekkin viime vaaleissa persun ehdokkaana", napautti viereiseltä kojulta saunavastoja kauppaava Aadolfiina. "Se onkin ihan eri juttu", yritti Irene puolustukseksi, mutta tahattomasti päässyt veltto mutta äänekäs pieru paljasti todellisen mielipiteen: "Niinvittu olin enkäsaatana läpi menny, vittu. Vitunpaska juttu. Lautakuntapaikkoja lupasivat, mitä vielä! Pää jäi vetäjänvittu käteensaatana. Sekin on löysävittu ja se haiseesaatana!"
Lapset seurasivat äitiään torille retuuttaen kuollutta koiraa perässään. Koko tori haisi nyt erittäin pahalle. Aadolfina vaihtoi kolme vastaa koiranraatoon. Irenen posket pullistuivat ja muuttuivat punaiseksi. Tämä enteili jättiläismäistä pierua...
Lasten mielestä torireissut olivat aina jännittäviä. Ei koskaan voinut tietää, mitä tulisi tapahtumaan. Retken jälkeen jokainen saisi kutsua parhaat kaverinsa kotiin. Syötäisiin donitseja limonaadin kera. Mutta tämä retki taisi olla jotenkin erilainen...
Irene seisoi nyt hajareisin keskellä toria ja alkoi turvota. Hän pullistui luonnottoman suureksi ja kärpässienikuvioinen kesäleninki repesi hänen yltään. Irene näytti kammottavalta, oli iholtaan sinertävän musta ja täynnä myrkyllistä kaasua. Räjähdys ei enää ollut kaukana.
Irene kohosi taivaalle. "Äitiii! Minne sinä menet?" kirkuivat lapset. "Hindenbuuurg!! Zeppeliiiin!!!" äiti mölysi riehakkaasti välttäen samalla täpärästi kirkontornin.
Zeniitissä Irene räjähti. Kumisevan jysähdyksen myötä taivaankansi täyttyi sanomattoman kauniista, monimuotoisista ja kimaltelevista ilotulitekuvioista. Sen jälkeen maahan laskeutui purppuranväristä, miedosti poltetulle lannalle ja suitsukkeille tuoksuvaa savua. Torilla avattiin sampanjapulloja.
(Näin se sitten päättyi, kuohujuomakekkereihin torille. Tietenkin! Den glider in!)*
Irene pieraisi tanakasti. Huoneilmaan vapautui hiukkasia, jotka lasertulostimen päästöjen kanssa maustoivat sämpylätaikinaa hienovaraisesti. Lapsia nauratti. Irene lisäsi taikinaan kourallisen leseitä ja auringonkukansiemeniä. Hiivaamisen jälkeen hän antoi koneen sekoittaa taikinaa vielä viiden minuutin ajan, kiepautti sämpyläaineet kulhoon, jonka peitti puhtaalla pellavaliinalla. Loikoiltuaan vartin sohvalla hän päätti tilata TV-shopista "BLACK STALLONE" -vaginantäyttäjän. Lapsille Irene hankki "Vibro Action" -tärinävyön joka polttaa rasvaa ja poistaa selluliittia sekä teräsrunkoisen "Orbitrek Platinum" -kuntolaitteen.
"Musta piste keskellä lumivyöryä on lumeenhautautva laskettelija... tuossa on surffaaja, aallon sisältä syöksyy nälkäinen hai ja nappaa lainelautailijan aamiaisekseen... poliisi on pysäyttänyt rikollisen, pakoauton ovi aukeaa ja ammunta alkaa välittömästi... JIM-kanava pakottaa katsomaan ja unohtamaan... APUA! Sämpylät palaa!"
Palavien leivonnaisten tiheä savu pian täytti keittiön. Jos mahdollista, haju asunnossa oli entistäkin pahempi. Lapset yskivät. Koira ulvoi kauhuissaan. Mutta television ohjelma jatkui...
Ajankohtaisohjelmassa asiantutija ihmettelee, mihin parin sukupolven kuluttua kaikki raakapuu käytetään kun paperin kulutus maailmalla romahtaa. Urheiluohjelmassa ammattihiihtäjä avautuu: "Kausi on vasta alussa, mutta mä en millään enää jaksais. Taidan tehdä kaisat, pääsee pois tästä rääkistä..." Poliisiruudussa esitellään kattavasti etälamaannuttimen käyttöä. Mistähän sellaisen voisi tilata?
Etälamaannuttimen voi tilata paikallisen palo- ja pelastusviranomaisen tyyppihyväksynnän saaneelta asekaupan katumyyjältä. Lamaannuttimen toimintasäde on jännitteen tehosta riippuen 0,5 - 55,0 kilometriä. Lamaannuttimessa on kolme osastoitua palopeltiä ja se on tarvittaessa sähkötoiminen. Sijoituspaikkana on useimmiten hätäpoistumistiekäytävän ulostuloluukku.
Seinälle hankittuun videoteokseen ilmaantui eloa. Rauhallisen sydämenlyönnin rytmikäs jyske täytti huoneen. Kuva zoomasi kohti transistoriradiota! Kuin harrastelijakuvaajia pilkatakseen kamera löysikin yllättävän horjahduksen saattelemana radion vierestä tekstin: "Etälamaannuttimia meiltä". Irene pieraisi jälleen, lapset tirskuivat.
Irene keräsi kuumat ja palaneet sämpylät suureen koriin. Lapset saivat kumpikin kaksi ja koira kolme. Itse Irene ei niitä ottanut. Lasten silmät pullistuivat niitä syödessä päästä ja koira tukehtui tuskallisesti. Kaikilla oli hyvä mieli.
"Kaikki puolueet valehtelee", huusi Irene torin laidalla jakaessaan sämpylöitään köyhille, työttömille ja muille vammaisille. "Olithan sä itekkin viime vaaleissa persun ehdokkaana", napautti viereiseltä kojulta saunavastoja kauppaava Aadolfiina. "Se onkin ihan eri juttu", yritti Irene puolustukseksi, mutta tahattomasti päässyt veltto mutta äänekäs pieru paljasti todellisen mielipiteen: "Niinvittu olin enkäsaatana läpi menny, vittu. Vitunpaska juttu. Lautakuntapaikkoja lupasivat, mitä vielä! Pää jäi vetäjänvittu käteensaatana. Sekin on löysävittu ja se haiseesaatana!"
Lapset seurasivat äitiään torille retuuttaen kuollutta koiraa perässään. Koko tori haisi nyt erittäin pahalle. Aadolfina vaihtoi kolme vastaa koiranraatoon. Irenen posket pullistuivat ja muuttuivat punaiseksi. Tämä enteili jättiläismäistä pierua...
Lasten mielestä torireissut olivat aina jännittäviä. Ei koskaan voinut tietää, mitä tulisi tapahtumaan. Retken jälkeen jokainen saisi kutsua parhaat kaverinsa kotiin. Syötäisiin donitseja limonaadin kera. Mutta tämä retki taisi olla jotenkin erilainen...
Irene seisoi nyt hajareisin keskellä toria ja alkoi turvota. Hän pullistui luonnottoman suureksi ja kärpässienikuvioinen kesäleninki repesi hänen yltään. Irene näytti kammottavalta, oli iholtaan sinertävän musta ja täynnä myrkyllistä kaasua. Räjähdys ei enää ollut kaukana.
Irene kohosi taivaalle. "Äitiii! Minne sinä menet?" kirkuivat lapset. "Hindenbuuurg!! Zeppeliiiin!!!" äiti mölysi riehakkaasti välttäen samalla täpärästi kirkontornin.
Zeniitissä Irene räjähti. Kumisevan jysähdyksen myötä taivaankansi täyttyi sanomattoman kauniista, monimuotoisista ja kimaltelevista ilotulitekuvioista. Sen jälkeen maahan laskeutui purppuranväristä, miedosti poltetulle lannalle ja suitsukkeille tuoksuvaa savua. Torilla avattiin sampanjapulloja.
(Näin se sitten päättyi, kuohujuomakekkereihin torille. Tietenkin! Den glider in!)*
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home