sunnuntaina, tammikuuta 31, 2010

Askon matkassa (3 sanaa)

Askon erikoinen tapa jäljitellä eläinten liikkeitä johti hänen jäämiseensä aina viimeiseksi hiihtokilpailuissa. Häntä ei kuitenkaan unohdettu tehtäessä valintoja toisen ja kolmannen asteen yhteyttäjää valittaessa.

Askolla oli eräs nelijalkainen mutta kaksikätinen lähisukulainen, joka ymmärsi esimerkiksi pakoon juoksevan jäniksen ajatuksia. Asko keskusteli mielellään kaikesta, mikä liittyi jotenkin jänisten väistöliikkeisiin takaa-ajotilanteissa. Hänellä oli varma käsitys siitä, että useat jänikset joutuivt vain syystä viehätti noiden otusten kupera suhtautuminen harhautetun saalistajan mahdollisuuksiin saada kadonnut pöllö oppaaksi toiseen ulottuvuuteen. Jänikset tunnistivat Askon sukulaisen tämän jättämien hiuksenohuiden, kaksoiskierteelle kiertyneiden hajujäämien DNA-rihmoista.

Askon jänikset ymmärsivät lajitoverikseen tämän lähisukulaisen, erään neanderthalin ihmisen, tunkiossa asuvan hylkiön, jonka nimi oli Özäghytr, kautta. Tämä mainittu veikkonen nimittäin sen lisäksi, että oli hyvin kaunispiirteinen, mutta pahanhajuinen, oli sisäisten ristiriitojen repimä.

Tästä onkin luontevaa jatkaa jonnekin aivojen mielihyväkeskuksen dopamiinia kiisselöivien pienten matosten matkaan.
*