Veiksel

Veiksel von Guttorp oli keltainen ja homo. Veiksel hilasi itseään kohti tuuletinta. Siinä oli outoa ja hidasta liikehdintää. Veikselin vieterivetoisessa jalassa oli syylä. Syylän sisällä oli iso pahka. Pahka haisi. Vaikka Veiksel oli vieterivetoinen, oli hän myös kaikilta otettu. Isä ei ymmärtänyt sitä. Moni muukaan ei sitä käsittänyt vaikka olivatkin kaikki outoja. Hilaamisen jälkeen Veiksel otti aseen ja pani sen sitten sivummalle, siisi ikäänkuin vaivihkaa "asetille". Veikselin kädessä oli hämärä nasta. Guttorpit olivat kaikki kiellettyjä. Hitaita mutta hieman äkkinäisiä. Veikselin henkselit kiiltelivät yössä. Hänessä oli äkkinäistä karvautta - ja oli takaa kova. Lopussa Veiksel hajosi, itseensä päin. Se nauratti monia, mutta aivan erityisesti Himo-Henrikkiä, joka oli Veikselin setä ja eno. Henrikki kaatui hitaasti eteenpäin. Imarreltuna. Nauris. Jokin syyhytti kaikkia. Nauru kupertui poskien sisälle. Hirveästi hilsettä kaikkialla. Veikselin jalka oli isänsä käsi. Vieterivetoisena se kelpasi kaikille, paitsi Askolle.