maanantaina, joulukuuta 04, 2006

Pimeää, osa II. sanoja kaksittain

Tuskin edes pieni siilikään, horisontin yläpuolelle kohoavia koneita väistellessään, ymmärtää ihan kaikkea naiseksi pukeutuneen, vinossa asennossa ritariksi lyödyn ja intialaista valoa imevän lieriömäisen päähineen kadottaneen englantilaissyntyisen pakettiauton kuljettajan tarkoitusperistä. Eritoten erilaisten vipujen hupaisa sijoittuminen hänen ajoneuvossaan aiheuttaa isommassakin eläimessä harvinaislaatuista epäsymmetriaa raajojen sivuttaissuuntaisissa liikeradoissa.

Jos tiedustellaan satunnaisilta ohikulkijoilta lentävän sirkuksen verbaalisilta nuorallatanssijoilta pudonneita sutkauksia, sosiaaliturvatunnusten loppuosia, valmiiksisulateltuja arkiaforismeja tai vaikkapa jotain vaikeammin arkijärjellä ymmärrettävää - ehkäpä nimenomaisesti jotain sellaista pahalle tuoksahtavaa, makedonialaisella partavedellä loitonnettua nocturnausta josta kerrotaan vaietun jo Unkarin kansannousun selvityskommunikeoissa, voitaneen saada vastauksiksi pitkät litaniat täysin tyhjänpäiväistä fläppilatinaa, mikä on tulkittavissa nettiosoitteessa paaministeri@lisaanuorianaisia.com vaaditun asiallisuustason ylläpitämiseksi.

Kenkien kopinaa - gentlemanniviiltäjä rientää jouluisiin puuhiinsa. Ylempien yhteiskuntaluokkien myyjäisiinhän kuuluu torttutaikinan käsittely perinteiseen viktoriaaniseen "raiskaa ja ravista" - tyyliin, jossa pääpaino on määrätietoisessa kohdemateriaalin edestakaisessa liikuttelemisessa leivinuunin kaasuhanaa käyttävän alempiluokkaisen henkilön - syntyperältään tietenkin täysin tuntemattoman -"nutturassa". Ei pidä luulla että nyt pelkästään leivonnaiset olisivat kohteena!

Joulukynttilät joutuvat uusintatarkastukseen. Steariinipitoisuus saattaa yllättää varsinkin kalkkuna-aterian kastikkeesta valetuissa lusikkamunissa.*