lauantaina, syyskuuta 24, 2005

Syystunnelmia (kappale / enintään 3 riviä kerralla)

Illalla puolikas punertavaa oltermannia hivuttautuu metsänreunan ylle. Nostokonemies sanoi pallolaajennuksen kestävän 40 minuuttia.

Niityllä verryttelee hanhiparvi.
Lehtiä, roskia, pölyä, risuja.
Aikakin lähteä toisiin maisemiin.

Sanan alku: vihannesguru väärin päin eli ukkrukurug: URUK. Sanan loppu: jopopyörä, kukkaiskansa, mikkokuustonen: HAI (-saapas)... Piti muistaa siis URUK-HAI, naapurin ystävällinen ja miellyttävä lemmikkiotus.

Pastaa, vuohenjuustoa ja broccolia.
Tosi-tv-sarjoja.
Uni on syvä ja pitkä.

Bingossa G on giideon
raamatussa goljat
kitaralla duuri tai molli

Edestakaisin
sahaamista, veivaamista, jyystämistä, tahkoamista.
Alituisesti.

Kun tekee sunnuntaina - kirkkoaikaan - purkuremonttia
astuu naulaan, tulee tapahtunutta lähestyä varoen:
"Voi pyhä lävistys."

Syksy saatana.
Minä en
jää saamatta.

Yleksi-kanavalla villevalo sanoo kirjoittaneensa laulunsanoja
"kyrpä otsassa"
tämä suomen dylan valloittaa vielä koko universumiun!

Kolisten kalisten rämisten tohisten puhisten jytisten sähisten vinkuen paukkuen kilisten päristen suhisten tömisten järisten kumisten jyristen pöristen täristen jymisten juna ohi sujahtaa -

apple eating fan-fars
prah praahs - farh farts
gonna have some carrots

Pohjoinen puhuu.
Höpisee itä. Kailottaa länsi.
Etelä mumisee.

Sateita ja ryssänliejua odotellessa itäporttia
raotetaan
Sukellusveneet, nuuska...

Ja sitten, länsiportista
saapuvat innokkaan euforiset ja aina yhtä valloittavat
EU-tarkastajat.

todetaan ettei
tässä tilanteessa ole mahdollista
muuttaa perustuslakia

Joutsenpa lähtee etelään,
maahan outoon vetelään,
missä kummasti elellään.

Kasvoton sierain
haistaa sammuvan auringon
pimeän voiman

Voit ajatella vetyä.
Happi, typpi ja helium...
kohtalontoverimme ovat: kaasut.

Sumuhuntuisen huomenen hiiskumaton tyven
Kynsistään tuolla jossain roikkuu
Kuu

Korvat ilman päätä
tanakan tyhjyyden paremmin aistivat.
Enimmäkseen.

ooooeeeeaaa
ymmymmmuuu
hnöm

Jalat, nuo kätevät ulokkeet!
Ne lähtevät ruumiin keskiosasta
ja päättyvät vasta kohdatessaan maanpinnan.

Syksy. Pelkillä konsonanteilla ilmaistuna: Sks.
Vain vokaaleja käyttäen: Yy.
Takaperin lausuttuna: Yskys.