torstaina, lokakuuta 20, 2011

klapikallon maistiaisia...



niinno... vähänkö säätämistä siirtovaiheessa... kuva ainakin sais olla kokoruudun kokoinen? mutta näillä nyt aloteltiin...

Mutta

Karppaaminen on nyt muotia.

Typerä, jopa ruma sana tuo karppaaminen. Heitettiin meille sen tyyppinen sana jo niitten hemohes-hiihtäjien toimesta, meinaan "karpaasi". Kyllä sen ymmärtää, että jonkinsortin karpp-aasimista on se kun repii ittensä rahan ja maineen & kunnian kiilto silmissä voittamattomaan kuntoon - suohautoja ja sorakuoppia kiertämättä... pikemminkin sellasiin hakeutuen. Rääkkää siellä elimitöään niin että george roiskaa.

Mutta ei sellanen mitään karppaamista voi olla, että jättää ruuasta leivän ja perunan pois. Ja kastikkeestakin syödään pelkät lihat. Se on joutavanpäivästä nirsoilua.

Mutta tää vihreän aavikon "iso-Gee"... se jos kuka oli todellinen karppaaja. Ja mikäli nyt uutisointi pitää paikkansa, käytetään nimenomaan tuota imperfektimuotoa hänestä. Karua ja julmaa oli elämä Libyassa. Oli ja on vastaisuudessakin. Punaisen öljyn maassa. Erittäinkin karppaamista. Tai karpp-aasimista. Raskaat mullat, tai siis niinku aavikon hiekat, mr G... R-I-R (rest in restless).

Jollain ihmisellä - tai mikä se on - on hampaat ja se huutaa (kai)

pikselilaveeraus pointillistiseen tapaan

Sokea sika (huono)