torstaina, joulukuuta 15, 2011

Siellä feizbuukissa


Aina joskus kuulee kysyttävän, mikset sä oo siellä feisbuukissa, naamakirjassa. En nyt vain ole. En ole enkä mene. Mistä moinen ehdottomuus. No, kun sattuu vain tuntumaan siltä.

Okei, annan nyt kuitenkin sen verran periks, että kokeilen, miltä se mahtais tuntua. Koska olen kuullut mainitun, että facebookiin kirjataan kaikki mahdollinen, suoraan heti ja pidäkkeettä, niin kerronpa, etten vielä ole käynyt aamupaskalla. Ei niin, etteikö jonkin verran tunnu jo lievää voimallisempaa turvotusta, että josko tästä piakkoin... Entäs sitten painotyöt? No, viimeyönä tuli vetästyä vakituista satunnaisemman panokumppanin kanssa sen seitsemät varvit. Siis niinku että meikä tuli seitsemän kertaa, naisille kuulemma tulee usein sarjassa, niin ettei niistä oikein selvää saa. Gösta-vainaa sen puki aikoinaan nätisti laulunsanoiksi: "Itkisitkö onnesta... jos panisin sua kunnolla..."

Sehän se muuten on, mikä nyt pistää hivenen jurppimaan on nää kasvistohuoneilmeilyn joulunaluskelit. Tässä oli päivänä muuanna aivan sikaloskat kelit. Nin ettei tiellä päässy kelvolla eteenpäin, ellei ollu alla maasturityyppinen neliveto. koska sellasta meikällä ei nyt sattumoisin ole ( turhan tyyriitä meikän liksoilla hankittavaks, hinnat alkaen min. 30 donaa...), niin eipä sitten tullu pahemmin liikuttua missään. Monet tekee siihen tapaan, että kun ne haluaa liikkua paljon talvellakin, niin ne nousee siivelle ja lentää etelän lämpöön. Minä kun olen päätökseni tehny, sen etten enää kuunaan matkusta lentokoneella, pysyn vankina kotimaassa.

Galluppeja on taas tehty, mutten niitä kommentoi kun mulle ei siitä makseta. Niitä, joille maksetaan tuntuu kyllä riittävän. En seuraa vaaleja, en jääkiekkoa, en lontoon olympialaisia... En ole yhtään kiinnostunu Putinin uudesta presidenttiydestä... Angy birds, wtf!

Lehdestä luin yhen kiinnostavan keissin... sellasen kun oli irralleen jätetty koira purru pikkulasta. Koira oli kuulemma kiltti ja tottelevainen (niinhän ne aina!), mutta vihaa polkupyöräilijöitä ja pikkulapsia, sillä kokee ne uhkaksi. Koira oli tuomittu kuolemaan. Lehtijutussa koiran omistajan mainittiin revenneen oikeudessa kahdesti epäasialliseen käyttäytymiseen. Suutaan oli soitellu, nyrsäpetteri-häirikkö. 300 euron lisämaksu kerrallaan. Että tällaset meikäläistä kiinnostaa. Se on human intrest, sano.

Mutta noin päällisin puolin uskallan sanoa: Ei mua tällanen feizbuukkailu tän enempää hotsittane.... Se aamupaskakin taitaa siirtyä iltapäiväopuolelle... että aikasintaan sitten lisää...

Ajan kohtaista

Mä en nyt oikein tiedä, tarttisko esmes siis tohon pressajuttuun takrata yhtikkään sen enempää mitä jo tähän asti on tehty. Toisaalta siisninq tälle ns. persujen mollaamisellekin alkaa tulla jo raja vastaan. Niistä vois lopputulemana kuitata jotain siihen tyyliin, että ovat erinomaisia ja tositärkeitä olemassa. Heidän suuri roolinsa nykypäivän suomessa on olla merkkinä demokratian ( tai kuten kyynispainotteiset AA siantuntijat sanovat: demokratian vajeen) toteutumisesta. Näitä ilmaantuu aina tavan takaa. Sotien jälkeen oli Ernesti Hentunen, me 50 -luvulla syntyneet muistamme Veikko Vennamon ja poikansa Pekan parhaat hetket. Sanottaisko niin, että EU järjestää leivän ja perussuomalaiset tuo sen tärkeän höystön, Sirkushuvit. Näillä mennään.


En katsonut eilistä maikkarin pressatenttiä enkä katso muitakaan väittelyjä; Jos äänestämässä käyn, ääänestä joko jotakin paavoa tai vaihtoehtoisesti naista. Lukija itse päätelköön kuka varsinaisten naisten lisäks mahtaa olla eniten neiti, niinistö, haavisto vai soini. Laitan tähän mielestäni säälittävän, mutta toivoakseni myös osittaisesti hupaisan piirroshahmon kyytipohjalliseksi. Meinaan, että loppuvuoden pimeys nujerretaan hulvattomilla kuvituksilla.