On jollain tapaa hieman ihmeellistä: "Ihanaa leijonat huuhkajat ihantalan ihme ja kumma!" Mutta jos pystyy hahmottamaan edes yhden tai vaikkapa kaksi olennaisinta kokonaisuuden osatekijää, ihmeellisyys haihtuu olemattomiin. Ihmeellistä on myös siis tämä.

Vähemmän ihmeellistä on se, että ihmeellistä on niin vähän. Tämä on omiaan vakiinnuttamaan käsitystä siitä - kenties monen mielestä tarpeettomastakin - seikasta, jotka hieman hidastavat jotakuinkin ihmeellisemmän esiintulemista. Ihmeellisyyden ihmeellisintä on loppujen lopultakin vain ja ainoastaan se, että vaihtopenkiltä sairastuvan laulukuoroon joutunut vammainen keskushyökkäjä ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin ikäänkuin ohimennen.

Ihmeellisyyden ihmetteleminen on kaiken tässä kerrotun lisäksi kenties ihmeellisin asia. Onko tällä jahkaamisella loppujen lopuksi mitään sen vähempää tekemistä leijonien ja kristittyjen keskinäisten neuvotteluiden kanssa, on vielä tässä vaiheessa hieman avoimeksi jäävä seikka. Yllättäen sekin sulkeutuu, ihme ihme.

Vielä vähemmän ihmeellistä kävi kerran Kälviällä, jossa tunnetusti on runsaasti kirjoituksissa mainittuja, jollain tapaa pyöreitä tai aavistuksen verran särmikkäitä geometrisia kappaleita. Nuo tyydyttämättömien hiilareiden kaltaiset, hieman möhkälemäiset matkasuunnitelmat Afrikasta eteläiseen Kaliforniaan tuntuivat kadottavan merkityksensä. Moni ihmettelikin että mitä tämä oikein itse asiassa viimekädessä olikaan merkitsevinään.

Enemmän ihmeellistä rasvaa sokeria ja hiilareita saattaa valua tai jopa höyrystyä kesken saostusvaihetta. Ne täystyydyttäyteyneimmät ateroskleroottiset ns. imunisät syötiin muuntogeneettisesti siinneiden neitsyiden toimesta. Rasvaa lisätään vain jos sokeria on enemmän
kuin pieni hippunen.
*

Aivo (1 sana)

Aivo, kokonainen ja murskattu osio pahanlaatuista syöpäkasvainta. Maksa, hieman mätäpaiseinen ja ontoksi koverrettu spagettikurpitsa, joka toistaiseksi lepää uunivuokaan asetetun mantelitumakkeesta repäistyn, raivokohtauksen saaneen kasavihuonepäästön kanssa tuomitun, erään Erkin kanssa omenasoseeseen upotetun Irmelin ulkosynnyttimien rannalla.

Haima, harvakierteisellä platinajousella vaimennetun turvakierukan turvatyristoriin iskeytynyt lisäturvake, oli reunoiltaan tummunut kuin hapantunut kaipaus kauniiseen.

Munuainen, osittain folioon kierretty kevyesti ruskistettu nivustyrä.

Maksa, yhä hienompi lajitelma hieman paiseisempia pullomaisia erkkejä sekä puolukoissa siitettyjä irmelimäisiä antteja veetikuorutuksella.

Käpyrauhanen, reippaasti suolattu taikinakuori jonka kylmäksi hapetettu kehränen jotenkin väljästi yhdistyi pitkulaiseen puikulaan.

Perna, ohuelti pirtulla silattu aivosiltaan kiinnitetty serotoniinipitoinen ja liuskittaisilla, eräänlaisilla neuronireseptoreilla tiettyyn Hiihtoliiton suosittelemaan valitustuomioistuimeen juurrutetulla, poispäin ikäänkuin tamburiinimaisella krapularyypyllä liudennettuun turnipsiin hiostettu elämys.

Suolisto, laakeroidulla imuletkulla vipuvarsiin hierretty jokseenkin joutava mätisäkki.
*

(edellinen lause jäi mun mielestä kesken!)(niinpä jäikin, jatketaan siitä)(ok, jatkub nyti normal)