Siten.

Minä olen piirtänyt vain läppäärin kosketusnäytöllä. Ei oo ollunna piirustustikkuja tai -keppejä minkäänlaisia. IPhoonen ostin ja se on tosi etevä ja kätevä, vaikka onkin kauhistuttavasti halpatuontimaissa aliravitulla riisitautisella ja vääräsäärisellä lapsityövoimallä tehty laite. IPatti himoittaisi seuraavaksi hankkia. Sitten ei tarvitsisi naita helvetin isoja perseveeseitä, jotka ovat elintasomaissa hyvinruokitulla terveillä ja suorasäärisellä aikuistyövoimalla tehtyjä laitteita.
Marraskuussa tulemme Saarijärvelle, käymme katsomassa äitiäni sairaalassa ja näemme toivottavasti sinutkin siinä samalla. Mutta pitäis varmasti hankkia semmonen piirustustaso, semmone Vakommin laite vai mikä se nyt on. Piirtäminen, kirjuuttaminen ja soittaminen on kivaa.
Kävimme tänään Marin siskon Katrin isomman tyttären Elsan - hauskasti hänellä on sama etunimi kuin äidilläni - viisivuotispäivillä ja kivaa oli. Sai nukkeja ja monenlaisia leluja ja lahjoitti minulle itse tekemänsä kortin joka olikin tosi hieno - tosin teksteistä ei saanut yhtään selvää, mutta sisältö oli se ttärkein siinä tekstissä. Söimme raksuja ja riksuja, suklaata ja keksejä, karjalanpiirakoita ja keltaista limpparia.
Orman Jukka sanoi että minun pitäisi kirjoittaa kirja kokemuksistani. Niin kai pitäisi, mutta en minä oikein viitsisi. Mieluummin piirrän pässejä kuvia, tai sitten vaihtoehtoisesti vähemmän pässejä.
En minäkään jaksa nyt piirtää joten liitän tähän valokuvan kaksipäisestä vasikasta. Miksi? Koska se nyt vain ensiksi lopsahti mieleen, tunki tajuntaan, kiertyi kalloon, kapsahti ajatuksiin. Mitäköhän varten se seisoo tuollaisilla piikeillä, vaikeasti, en ymmärrä.
Järkytys.
Niin juuri. Olen onnistunut kadottamaan täytelyijykynän, joka on välttämätön päivittäisten piirrosten tekemiseen. Nyt ei piirrosta siis tule, pistän hätäratkaisuna kännykameran kuvan, joka on otettu joitakin päiviä sitten laiturin päästä. Pitkään jatkuneet sateet ovat nostaneet järviveden pintaa. Nyt epäluuloinen ihmettelee, mihin oikein tarvitsen täytelyijykynää, piirroksenihan ovat selvästi tehdyt kapisella tietokoneohjelmalla. Niin niinm mutta... Voisin perustella pitkäänkin, alkaen vaikkapa Kolumbuksen löytöretkistä. Voisin tehdä selkoa öljynjalostuksen puolitoistavuosisataisesta historiasta... sanotaan nyt vain lyhyesti se, että piirustelen aamulla ja iltapäivisin lyijykynällä paperille ja työpaikan seinävanereihin. Näin ajatus kypsyy ja on sujuvasti toteutettavissa kulloisenkin tietokoneen piirto-ohjelmalla. Olen ajatellut siirtyä hiplaripuhelinpiirtämiseen, mutta laitteen hankkiminen on vielä vaiheessa. En aivan suinpäin tykkää rynnätä iipposen tahi iipatin omistajaksi, kun sellaisia myyntiin laitetaan. Ne on kuulemma nää äpplen lelut sellasia, että kun sellasen hankkii, aina neekeriukkoa kaatuu jossain kongonmutkassa. että jospa sinnittelis vielä vanhalla kapisella nokialaisella ja wacoomin bamboolla... Jos minä lotossa voittaisin, en minä mitään tekisi. Avaruuteen tietenkin vois lentää, mutta lennän minä muutenkin. Ensi yönä orion ja andromeda, seulaset, väinämöisen liivate ja iso karhu.

